Koulu on nyt puoliofficially over tältä semesteriltä. Enää pitäis tehä portfolio Lexikseen, eli toisin sanoen korjata teksteistä virheet (joita mulla on tietty ehkä yhteensä kaks kun oon nero joka ei osaa kirjottaa neroa englanniks. Frederic soimas mua.) ja palauttaa se tän kuun loppuun mennessä. Vois tehä tällä viikolla ettei jää roikuskelemaan.
Aattelin olla täällä nyt vielä kolme ja puoli viikkoa. Ensin vaan hengailen vähän päämäärättömästi, reissaan pikkusen tyttöjen kans -uhottiin että käytäis Berliinissä- ja Bart lupas että katotaan leffoja ettei sen tarvi kanskaan vaan hengailla, ja sitten tän kuun viimenen päivä Erika kehu tulevansa käymään. Saa nähä mitä keksitään. Tehdään ainakin syömisestä taidetta.
Paitsi että o-ou. Gosialle ja Bartille tuli aika julmettu tappelu nyt just ennenkä Gosia on lähössä takasin Puolaan, joten otampa Gosian puolen tässä tappelussa ja jätän hengailematta Bartin kans sen enempää. En ymmärrä, en sekaannu. Sitäpaitsi, Bart on täällä vielä ens semesterinkin, Gosia lähtee tykkänään pois. Nyyh. En tykkää ajatuksesta yhtään.
Ainiin, ja nyt noilta puolalaisilta on karannu loputkin muumit laaksosta. Aattelin että noniin, hyvä hetki laittaa vähän ruokaa, keittiössä ei oo ketään. Menin sinne, avasin oven, laitoin valot päälle ja kuinka ollakkaan, siellähän ne kolme istuu pilkkopimeässä. Olin niin järkyttyny että sanoin vaan suomeks että "mitä ihmettä...?" laitoin valot pois ja oven takasin kiinni ja lähin huoneeseeni. Niin, se ruoka unohtu kans.
Täältä on muuten väki alkanu kaikkoilemaan pikkuhiljaa. Eillenkin oli ranskalaisen Cindyn läksiäisbileet. Ei ollu ollenkaan niin paljon väkeä mitä normaalisti. Tosin saatto johtua siitäkin että ne oli maanantaina. Mutta näkipähän nyt viimesiä kertoja osaa väestä kumminkin.
Ja ilta tursus limanuljaskoita. Ensin joku meidän mentoreista ylisti mulle miten Jyväskyläralli on mahtava ja kuinka hän tuntee muutaman tytön Jyväskylästä ja ah, järvet ja meret on niin ihania, joo muistatkos kun tavattiin sillon kun yritin iskeä sitä Marinaa ja toivotit mulle lähtiessäs onnea yritykseen ja blaablaa... No, meni ehkä puolitoista tuntia niin sama jätkä parkkeeraa ittensä mun viereen sohvalle ja juttu alkaa "Joo, tiedätkös, mä tunnen ehkä viis tyttöä Jyväskylästä, ja me tavattiin sillon kun flirttailin sen Marinan kans, voi olit niin söpö sillon." "Kuule Dustin, sä just kerroit mulle saman vähän aikaa sitten." "Miten voit muistaa? Siitähän on varmasti kolme kuukautta kun oli ne pippalot siellä missä flirttailin sen Marinan kans?" "Eikun ihan tunti pari takaperin." "Ei, mitä. Nyt sä.. Mitä?" "Joo ihan sama, jatka vaan."
Ja joku espanjalainen jannu julisti että oon mustasukkanen kun kysyin että missäs Pina on, se oli nimittäin just vartti sitten tanssinu sen kans. Joo, aivan, mustasukkanenhan minä.
Okei, siinon, nyt mä meen kattomaan josko sinne keittiöön vois mennä tekemään sitä ruokaa.
