Lähtönarinaa

Vielä huominen kokonainen päivä Aliksella ja sitten lähenkin takasin makkaran ja oluen luvattuun maahan. Johan tässä on Suomessa oltukin. Ja oon nyt taas niin mielenkiinnolla mukana hommassa että ihteäänkin ärsyttää. Kaikki aina paasaa että vitsi kun vaihto oli mun elämäni parasta aikaa ja ah kun on ihanaa täällä missä lie lätäkön toisella puolella. Meh, mennään nyt sitten. Eipä silti, mukavaahan siellä on. Ehkä mun elämääni hakristaa eniten siellä viheliäiset kämppikset ja omien sydänkäpysten poissaolo. No, on mulla jo kyllä Gosiaa ja Aleksandraa ja Barttia jo vähän ikäväkin. Niitten kans ei oo kyllä liion tylsää.

Tätä jaksoa on muuten enää ehkä puolitoista kuukautta jälellä. Sitten on se kahen kuukauden merkillisyysloma (Jeeee, Erika tulee kylään ja käyn taaas maaliskuun olemassa Suomessa) ja sitten kolme viheliäistä puolalaista lähtee takasin kotikoloihinsa ja jos ryökäleenmoinen vastavirta käy niin siihenhän sitten saahaan tilalle jotain ihania karvasia ja kaksinverron ärsyttävämpiä etelänmiehiä.

Lisää sitten taas doitslandiasta.